keskiviikko 6. huhtikuuta 2011

Moikka taas! J

Päätin kirjoittaa taas, kun netti ei toimi nyt ja on muutenkin vähän tylsää ja koulukin jatkuupi huomenna! Eli mun viikon loma on nyt ohi (yyyh) ja tapasin mun Host-perheen yli viikon tauon jälkeen. Niillä oli loma mennyt kivasti Jamaikalla ja rusketustakin oli ihan kivasti tullut. Vaihdettiin kuulumisia ja tollein! Ne osti mulle sieltä hienon tollasen kaulakorun mis on Jamaikan värei ja sit ne oli ostanu mulle tollasen tosi hienon valkosen t-paidan, mis on Jamaikan värei kans ja teksti ”No Problem” kun ne kuulemma aina sanoo tollein.

Postilaatikkoon oli ilmestynyt viikon aikana EF:ltä kirje, missä on nyt sit mun lentotiedot Suomeen! :D Alko kutkuttaan ihan sikana paluu Suomeen. Tunnetta vois verrata aika samalla tavalla siihen, kun sain mun lentotiedot tänne siellä Suomessa. Toi kirje oli vähän kuin kopautus päähän että nyt pitää oikeesti nauttia vielä ”viimesistä” hetkistä tällä puolen maailmaa. Tästä päivästä eli 4.4.2011 lähtien, mulla on tasan 73 päivää lähtöön.  Eli lähtö on 15.6.2011 ja mulla on edessä kolme eri lentoo Suomeen ja reittikin on kaiken lisäksi sama kuin tänne tullessa! Lennän siis ensiksi täältä Michiganin osavaltiosta Illinoisin osavaltioon, Chicagoon, sieltä Frankfurtiin (varmaan maailman oudoin lentokenttä) ja sitten Helsinkiin, rakkaaseen Suomeen! J  Lentoliput pitäisi tulla parin viikon kuluttua, eli tän kuun lopussa.
Jos tai kun kaikki menee hyvin ja lennot ei myöhästele, oon Tampereella kotona TO 16.6.201 kello 20:00-21:00.

Täällä ollessa on kyllä nähnyt ja kuullut melkein ihan kaikkea mahdollista. Oon oppinut tunteen amerikkalaista kulttuuria , joka se on jotain muutakin kuin pelkästään Mäkkiä, ja oon itsenäistynyt tosi paljon. Kielen kirjoittaminen ja puhuminen on tullut molemmat tutuksi ja oon tutustunut uusiin ihmisiin. Täällä ollessa oon oppinut arvostaan ihan kaikkea mitä Suomessa on, ihan oikeasti. Kyllä täällä ”isossa maailmassa” huomaa, miten paljon sitä omaa synnyinmaata ja kulttuuria arvostaa. Perhe, muut sukulaiset ja kaverit mukaan lukien. Joskus tuntuu, että lähdöstä tänne olisi kulunut useita vuosia ja että en ole nähnyt kavereitani tai perhettäni ikuisuuteen! Täällä on mahdotonta miettiä niitä ylihauskoja hetkiä kavereittensa kanssa, koska on niin kaukana. Kaikki mitä Suomessa on tuntuu melkein epäodelliselta! Mutta onneks tiedän että kaikki se mitä siellä on, on totta. J

Ennen kuin lähdin vaihtariks,  mulla oli tietty mielikuva mitä kaikkee tuun kokemaan, ja miltä kaikki näyttää. Tietenkin sitä toivo pääsevänsä johonkin suhteellisen isoon kaupunkiin, mutta vaihtarivuosi ei ole koko aikaa suurta juhlaa eikä mitään ruusuilla tanssimista. Vuoteen mahtuu ihan kaikkea, ja JOKAINEN vaihtari kokee erilaisen vaihtarivuoden – ei ole kahta samanlaista vaihtarivuotta. Jollekin käy parempi tuuri kuin toisille, ja koordinaattorit sun muut työntekijät tietyssä vaihto-oppilasorganisaatiossa yrittävät taata hienon vuoden vaihto-oppilaalle. Tossakin tapauksessa jotkut työntekijät onnistuvat, ja toiset eivät. Kaikkeen kannattaa varautua varauksella ja oikeesti ajatella maalaisjärjellä asioita, koska kaikki tollaset ”hienonimet” esimerkiksi koordnaattorit tai aluevalvojat ovat nekin ihmisiä jotka tekevät virheitä.
EF on hieno organisaatio ja hintatasoonsa nähden tosi hyvä. Esimerkiksi lentojen järjestelyt sujuvat tosi hienosti ja infoominen on hyvää. Täällä Amerikassa toimiva ”vaihtarijärjestö”, jolla on jonkinlainen sopimus EF:n kanssa,  on nimeltään CETUSA. Sen työntekijät on just noita koordinaattoreita ketkä pitää huolta vaihto-oppilaista ja järjestää YLIHINNOTELTUJA matkoja vaihto-oppilaille. Toi organisaatio ei ole mua kyllä vakuuttanut toiminnallaan sitten yhtään. Ensinnäkin noi matkat vaihto-oppilaille on tosiaan naurettavan hintavia, ottaen huomioon että tästä vaihtarivuodestakin on maksettu tosi isot summat rahaa. Mitään toi CETUSA ei tarjoa ilmaiseksi vaihto-oppilaille, vaan ihan kaikesta pitää maksaa ja ei sekään mitään sillein haittaa, mutta kun ne maksaa aivan sairaasti. Ja en siis tarkoita että esimerkiksi niiden järjestämä Floridan matka pitäis olla ilmainen, mutta vois se nyt hieman halvempaakin huvia olla.

Oon silti tosi onnellinen, että lähin vaihtariks, koska tää on tosiaan antanu mulle nii monta eri kokemusta jotka tuun aina muistaan!

Nyt odottelen tosi kovasti Suomeen paluuta ja aion nauttia täällä jokaisesta päivästä, koska tällänen matka jos jokin, on ainutlaatuinen!

KESAN ODOTUS ON JOTAIN NIIIN ISOO :) ! 

maanantai 4. huhtikuuta 2011

SPRING BREAK 2011




Päiviä takana: 207
Päiviä edessä: 73 !! :)

Moi! :D

Taalla on lomailtu koko viikko! Meil on spring break, eli viikon pitunen loma koulust jollon monet amerikkalaiset lahtee johonkin reissuun. Mun muutama kaveri lahti Floridaan ja Californiaan ja silleen. Oma Host-perhe lahti Jamaikalle ja tulee ens yona kolmen aikoihin kotiin. Oon asunut siis tan viikon mun host-siskon poikaystavalla nelisen paivaa ja loput paivat tuttavaperheen luona. Pikkusta vaihtelua siis! :)

Naten (siis mun host-siskon poikaystava) kaa kierreltiin sen isoisan ja isoaidin farmia, missa ne kasvattaa pop cornia ja se on yks suosituimpii pop cornei Michiganin osavaltios. Siel näin sit kaiken mahollisen mita pop corniin voi vaan liittya ja tien vahasen etta miten sen valmistusprosessi oikeen etenee. Niil on tosi paljon peltoo missa ne kasvattaa sita, ja oisitte nahny ne varastot kuinka paljon pop cornii siel oli! Huhhuh. Sellanen iso arkku taynna pop cornii, mitka varmasti ois riittany moneks vuodeks yhelle perheelle. Siel oli myos kaikennakosii traktoreit ja kaivureit mitka on ihan sika kalliita jne.

Naten kanssa mentiin sen toisille isovanhemmille joilla niillaki on iso farmi ja paljon peltoo. Sen isoisa on oikeen ahertaja. Sil on iso verstas ja se tuunas siel sen traktorii. Tuli vahan mielee pimp my ride, ku se maalaili ja fixaili niit traktorin eri osii jne. :D Kivoi kokemuksii kyl kaiken kaikkiaan nuo molemmat farmit!


Nyt oon siis tuttavaperheen luona ja taa on 5-henkinen perhe. Tas perhees on 12v kolmoset: kaks poikaa ja yks tytto. Tosi kivoi lapsii ja niide kaa on kiva leikkii. :D Niiden talo on melkein 100% puusta tehty, eli tosi mokkimainen olo tulee, mut tosi hieno talo ! Kaytiin perjantaina roll arenassa rullaluistelemas ja siel oli aika paljon porukkaa (suurimmilt osin just jotain 10-15v) teinei... :P ja kunnon teinimusa soi, mut kyl siel nyt viihty sen muutaman tunnin. Enempaa en olis jaksanu.... (siel pysty oleen ilta seiskasta aamu kuuteen jos haluu..)

Eli nyt on jaljella 73 paivaa! Tuntuu tosi vahalta enaa, ja kaipaan Suomee entista enemman. En malta odottaa etta astun lentsikast Suomeen! Kavereit tosi kova ikava ja perhetta jne ! MUTTA PIAN SE HETKI KOITTAAAAA !! :)

Nyt alan vaantaan taas omaa musaa, mit oon tehny nyt pari paivaa taas!! terkut kaikille sinne <3

Cya,
Atte